lisaa huea, Laosia ja pala Kambozaa

Viimeisella viikolla huessa kavimme maistelemassa myos krokotiilia, sammakkoa ja janista. Kaikki maistuivat mielenkiintoisilta. Kiersimme melkein kaikki ravintolat viela kertaalleen, muistaaksemme kaikki huen maut.

Huesta lahdimme perjantaina bussilla Laosiin, Savannakhet nimiseen kaupunkiin. Matka kesti 12 tuntia, jonka aikana naki paljon Loasin maisemia. Laosista tuli mieleen Suomen ja afrikan risteytys. Vaikken olekaan afrikassa kaynytkaan, mutta kuvia olen nahnyt. Paljon puita, hiekkaa ja peltoja. Laos on taysi vastakohta Vietnamille ,vaikka ovatkin naapurimaita. Laos on paljon rauhallisempi maa, kuin vietnam, kaikkialla paistaa ihmisten vilpittomyys ja kiireettomyys. Ihmiset eivat koko aikaa myy jotain tai muuten hairitse. Savannakhetista jatkoimme Pakse nimiseen kaupunkiin, josta kavimme eraan temppelin raunioilla. Paksesta lahdimme 4000 saarille. Paikassa on 4000 saarta ja mahtava tunnelma, mieleen tulee ahvenanmaa Suomessa. Kaikkialla laosissa huomaa, ettei turismi ole juurikaan rantautunut tanne. Paasimme kaymaan myos Kambozan puolella bongaamassa villi delfiineja. Kambozan puolella pystyy kaymaan lyhyen aikaa myos ilman viisumia. 4000 saarilta tulimme takaisin pakseen, josta lahdemme bussilla Bngkokiin. Matka kestaa noin 16 tuntia, joten myos thaimaan maisemat tulevat tutuiksi.. Bangkokin ruuhkaa odotellessa!

Kuveita 3

HUE

Kuveita 2

Taljoja myynnissa Huen kadulla, Rantaa, perhetunnelissa omassa "talossaan", Heli, lentotukikohta

Kuveita

Kuvat: Highway 9, Joki joka jakoi vietnamin etelaan ja pohjoiseen, Sapuskaa tien poskesta, Rock pilen paalla jenkeilla oli lentotukikohta, Saigonin katua

Kaikki hyva loppuu aikanaan

Viimeisena paivana huessa tuntuu yhtaaikaisesti, seka kaihoa, etta helpotusta. Kolmen kuukauden oloaika on vaajaamatta loppunut. Muistoihin on jaanyt miljoonia uusia kokemuksia, aasialaista kultturia, mahtavia ihmisia ja mielettomia maisemia. Viime viikkoina olen kokenut paljon.

Paasimme eraan sairaalan laakarin kanssa syomaan kaarmetta eraalle kaarmetilalle, huen lahistolle. Soimme kaarmeen kokonaan, paata lukuun ottamatta. Joimme sen veret riisiviinan kaverina ja nautimme kaarmeesta tehdyn viiden lajin illallisen. Kokemus oli aivan mieleton, koska saimme nahda omin silmin, ku kaarmeesta laskettiin veret. Parhaimpia olivat kaarmeen nahasta ja lihasta tehdyt kevatrullat, mitka ovat muutenkin todella maukkaita.

Kavin myos niin sanotulla DMZ-tourilla. Kyseisella reissulla tutustutaan Vietnamin sodan aikaisiin jenkkitukikohtiin, taistelukenttiin, huoltoreitteihin ja eraaseen tunnelistoon, minka eras kyla rakensi itselleen suojaksi pommituksilta, kuitenkin Jenkit saivat tietaa tunnelistosta ja pommittivat sita oikein kunnolla.

Huesta siirrymme bussilla Laosiin Savannakhet nimiseen kaupunkiin. Tutustumme Laosiin muutaman paivan, jonka jalkeen siirrymme Kambozaan muutamaksi paivaksi ja Kambozan paakaupungista Phnom Penhista lennamme Bangkokiin, jossa vietan muutaman paivan ja lahdemme Johannan kanssa Hua Hiniin joksikin ajaksi. Toiminna tayteinen aika on tiedossa Huesta lahdonkin jalkeenkin. On mielenkiintoista palata jouluiseen Suomeen tapailemaan pakkasen purevuutta, joulukinkkua ja ilman ala muutenkin.

Nakemiin Hue ja koko Vietnam. Tasta tapaamisesta jai mielettomasti muistoja ja tarinoita! Kiitos kaikesta...

Saigon shakes

Lahdemme viikonloppureissulle Saigoniin. On mielenkiintoista nahda, milta kaupunki tuntuu kahden kuukauden Vietnamissa olon jalkeen. Saigon oli nimittain ensikosketus koko maahan. Tiedossa on ainakin uuden Bondin katsominen..

Eloa loman jälkeen

Niin se vaan on aika vierahtanyt edellisesta kirjoituksesta. Loman jalkeen aloitimme lastenosastolla,missa olemme olleet kaksi viikkoa ja mihin harjoittelumme vietnamissa paattyy. Lasten sairaala on valmistunut vuoden 2008 kevaalla. Sairaala on iso ja siella liikkuu todella paljon ihmisia. Sairaanhoitajia, laakareita, opiskelijoita, potilaita ja paljon potilaiden omaisia. Sairaala vastaa jo melko lailla suomalaista sairaalaa, mutta monelta osin se on melko puutteellinen suomen sairaaloihin verrattuna. Olemme tutustunee erilaisiin potilastapauksiin ja olemme jopa osallistuneet kansainvaliseen tuberkuloosi luentosarjaan.

Halong bay

Kuvia eri paikoosta, huesta, hanoista ja halong baysta

Kuvat: Halong bay, hanoi1,2, Dong hoi ja huen katu

Hanoi rocks, halong bay rocks bit more but Ho chi Minh rocks most

Huesta lahtiessamme sade yltyi todella voimakkaaksi. Junalle lahtiessamme kello 8 aamulla vesi oli kaduilla kivunnut jo polviin asti ja sade vain yltyi. Poikkesimme matkallamme dong hoi nimiseen kaupnkiin, missa vain muutama osasi auttavasti englantia. Kaupungissa oli seikkailua kerrakseen.

Hanoi vaikuttaa kahden paivan kokemuksella melko mukavalta suurkaupungilta. Olemme kayneet vesinukketeatterissa ja kiertaneet cyklolloilla kaupungin vanhaa osaa. Kaupungin liikenne tuntuu paljon rauhallisemmalta, kuin ruuhkaisen Ho chi minh cityn, eli entisen Saigonin.

Otsikkoa taytyy selvittaa sen verran, etta olen saanut kuulla parrastani monesti matkan varrella, minua on verrattu esimerkiksi Bin ladenin oskuun. Kuitenki suurin kunnian osoitus tuli vanhalta herramiehelta Hanoissa, joka kutsui minua Ho Chi Minhiksi. Ho chi minh on Vietnamilaisten Mao joka oli osallisena vietnamin itsenaistymisessa 1940-luvulla ja han perusti kommunistisen puolueen 1930-luvulla. Herra oli sen verran iakas, etta han saattoi elaa jo Minhin aikaan.

Kavimme myos maailmaperintokohde Halon bayssa, joka oli tayteen ammuttu turisteja. Kaikesta joutui maksamaan ja monikaan asia ei ollut niin, kuin aiemmin oli luvattu. No tulipa kaytya James bondien kuvauspaikalla. Kultaisen aseen lisaksi Halong bayssa on kuvattu myos huominen ei koskaan kuole bondia. Maisemat olivat todella komeat ja vuorikiipeily oli mukava kokemus.

Hanoi rocks

Lahdemme viettamaan viikon mittaista taukoa pohjois-vietnamiin. Matkaamme kuuluu mm. paakaupunki Hanoi ja ainakin halong bay, missa on osittain kuvattu 007 ja kultainen ase. Toivottavasti saat ovat suosiolliset, koska ainakin hueen on koko alkviikoksi luvattu sadetta.



Kadut alkavat lainehtia jo noin tunnin mittaisesta rankkasateesta. Joten palatessamme viikon matkalta takaisin sadekausi on jo onneksi yli puolen valin. Onneksi sadepaivien keskelle on osunut muutama aurinkoinenkin paiva, jolloin olemme paasseet nauttimaan etelakiinan meren mahtavista aalloista.

Sateen jalkeen kuvia

Katu sateella, iltahamya sillalla, silta illalla, pojat keisarin linnan portailla ja maaseudun jokea

Sadetta ilmassa

Nyt se sadekausi alkoi toden teolla. Lahes kolme paivaa putkeen sataminen saa kadut lainehtimaan, joen pinnan nousemaan ja ihmiset jaamaan koteihinsa. Joen pinta nousi muutamassa paivassa yli kahdella metrilla. Kadulla liikkuminen ilman kumisaappaita on hankalaa ja vaarallistakin. Veden pinnan alapuolelle ei naa mita siella on ja vetta riittaa koko kadun leveydelta. Kumpparit maksoivat markkinoilla noin nelja euroa. Kuivin jaloin on kylla huomattavasti mukavampi kulkea, kuin polviin asti marilla. Ilmankosteus on jatkuvasti todella korkea, pelkka kavely nostaa helposti hien pintaan...

Lisaa kuvatuksia

Ylhaalta alas: Tienvarsielamaa, joenvarsielamaa 1,2, kalateollisuutta ja isomman maantien elamaa

Matkojen varrelta kuvia

Ylhaalta alas: Jokea, jonkun kuninkaan hautapaikka, paikan nakymat, highway, parfyymijoki halkoo huen

Liikkeella skootterilla

Tana viikonloppuna uskaltauduin vuokraamaan ensimmaista kertaa skootterin. Kavimme katsomassa huen lahella olevia hautapaikkoja ja jonkun kuninkaan hautaa. Kuninkaan hauta oli todella komea ja erilainen, kuin muut nakemanne. Hauta sijaitsee korkealla paikalla ja sielta avautuu komea nakyma laaksoon.

Reissulla kohtasimme vietnamilaista maaseutua, valtateita seka hymyilevia paikallisia. Liikenteessa pitaa olla koko ajan valppaana ja hoksottimet pitaa olla joka suuntaan. Rohkeasti ja tarpeeksi rauhallisesti liikkuessa liikenteessa kuitenkin selviytyy ja liikkumisen vapaudesta nauttii taysilla. Kaupungin ulkopuolella liikenne on huomattavasti vahempi tempoista ja aikaa jaa hieman maisemien seuraamiseenkin.

Mitenkohan Suomessa menee..

Olemme pitanee jo nelja esitysta vietnamilaiselle opiskelijaryhmlle. Emme vain ole viela loytaneet esitystemme tarkoitusta, koska opettaja pitaa esityksemme jalkeen samasta aiheesta oman esityksensa.
No ainakin tulee itselle asiat selviksi, kun porukalla etsimme tietoja. Usein saammekin kuulla kysymyksen, tehdaanko suomessa samalla tavalla? Useasti vastaus kuuluukin hienovaraisesti, etta ei aivan samalla tavalla, kuin taalla.

Jalleen lahempana hoitajan ammattia

Nyt se on sitten koettu... Ensimmainen synnytys. Ainutlaatuinen kokemus, jota ei monet sairaanhoitajaopiskelijat opiskeluaikanaan koe. En ala kertoa tarkemmin asioiden kulkua, mutta sen verran voin paljastaa, etta lapsi ja aiti voivat hyvin, kun lahdimme sairaalasta ja todennakoisesti myos sen jalkeenkin. Kylla siina vakisinkin tuli pohojammaan pojalle tippa linssiin, kun vauva parkaisi ensimmaisen kerran. Kaikki meni hyvin, mutta onhan siina olemista heikossa huoneilmassa ja ahtaassa synnytyssalissa. Kavimmekin valilla tauolla salin ulkopuolella, etta pysyisimme tajuissamme.

Harjoittelu jatkuu puolittain seuraavat kaksi viikkoa synnarilla ja leikkaussalissa/teho-osastolla. Saa nahda mita saammekaan siella nahda tai tehda.

Hiljaiseloa

Valitettavasti koin alkuviikolla ensimmaisen kuumeen taalla ollessa. Onneksi se oli lyht ja ohimeneva. Paivisin en kuitenkaa tehnyt muuta, kuin levannyt ja kerannyt voimia leikkaussaliin, johon siirrymme keskiviikkona. Uudet haasteet siis odottavat jalleen kulman takana. Synnari oli melkoinen kokemus, koska etukateistietamysta asioista ei ollut millaan tasolla. Saa nahda, mita leikkuri tuo tullessaan..

Discovery ja muut kanavat ovat tulleet tutuiksi. Maailmalla tapahtuu monenlaista jatkuvasti.. Pian tulee kuukausi matkalla oloa tayteen. Kylla aika kuluu nopeasti.

Lisaa kuvia

Kuvia maaseudulta, rannnalta, huen perheyritystomintaa -> vanhin lapsista sukeltaa joesta, jotain kenties rapuja, viidakkoa ja rannikkoa

Lahenpana họitajan ammattia

Nyt on koettu ensimmainen leikkaus. En halua saikytella lukijoita yksityiskohdilla. Sen voin kuitenkin paljastaa, etten menettanyt tajua, vaikka se lahella kavikin. Maskin kautta hengittaminen, kuumuus ja huono huoneilma ruokkivat pyortymista. Onneksi salissa oli tuoli milla istua...

Olemme olleet viikon synnyttaneiden ja naistentautien osastolla. Hygieniataso on jotain aivan muuta, kuin suomessa. Synnytyssalissa vaihdetaan vaatteita, tyovalineet pestaan osastolla ja torakoita juoksee ihmisten kanssa kaytavalla, sulassa sovussa. Suomesa en ole sairaalan kaytavalla kertaakaan nahnyt edes villakoiria. Synnytysta emme ole viela paasseet nakemaan. Olemme tutustuneet myos teho-osastoon, mika on kenties lahimpana suomen tasoa. Osastolla on tarkkailumonitorit, mista seurataan mm. verenpainetta ja pulssia.

Sadekausi alkaa kolkutella, koska nyt sataa paivittain. Kadut eivat kuitenkaan viela lainehdi, mutta kausi on vasta alullaan. Kosteusprosentti onkin melko korkea, koska kadut eivat kerkia kuivua ennen seuraavaa sadetta.

Kuvia sielta taalta..

Kuvat ylhaalta alas: 300 metrinen vesiputous, viidakkovuoristoa, jossa seikkailtiin.., todellinen VIetnam, uusi akustinen lelu seka Huen kaupunki illalla hotellin ikkunasta.